...Ja polku avautui metsn keskelle
kuulin kuinka pimeys kutsui minua
hiljaa se kuiski, salaa vietteli,
sieluni tytti
voimalla, mieleni ajatuksilla
Poissa ovat inhimilliset tarpeeni
Olen jttnyt ihmiskuoren taakseni
Hylnnyt humanistiset
aatteenne
Olen sulautunut pimeyteen, yht yn kanssa
...Ja valo kuoli jljessni
kaikki elollinen kuolee miss kuljenkaan
Vain
ulvovat sudet seuraavat minua
Kun kuljen polkua kohti
yn valtakuntaa
Poissa ovat kaikki estoni
Olen jttnyt ihmiskuoren
taakseni
Normaaleiden ihmismatojen typeryyden
Olen sulautunut pimeyteen
Olen Peto!
Tunnen jtvien tuulien puhalluksen
kasvoillani
Kun astun porteista Tuonelan
En ole en ihminen,
olen noussut kaiken sen ylpuolelle
Olen yht yn kanssa