Tule, me kutsumme sinua,
tyt sielumme pimeydell, ja johdata meidt
Se verinen polku johtaa meidt pimeyteen,
lpi
pohjoisten metsien.
Minne tuo kirottu valo ei en paista,
me olemme surmanneet sen.
Meidn on ikuinen voima, varjojen
syleilemn.
Verta ksissni, verta sinulle.
Niin kauas kuin silmsi kantavat, net enkelten itkevn.
Ne itkevt pyhn maansa
menetyst,
joka on hnen vallassa, jonka siivet pois leikattiin,
ja taivahasta pois heitettiin.
Hnen on oleva mahti,
hnen jolle
uhrasimme neitsyen.
Pyhn lihan miekalla lvistmme, heidn jotka valkoista karitsaa seuraavat.
Pimeys peitt maan, tuuli kylm
puhaltaa.
Nyt aika tullut on, portti seitsems auki on.
