Metshunnun alle, tnne iseen hmrn
Liekit ovat jlleen leimahtaneet kytemn
Kunnes Viha roihuaa ja korpin hetki ly
Ja pimest
Silmn alla saapuu ikiy
Lyhk on juurtunut syvlle haavoihin
Joita kirkon tulo repi pyhyydelln
Jokaisen askeleen
painaumaan
On petos ja valhe pinttynyt
Miss pappi kulki poluillamme
Siell mndn katku on viipynyt
Jo liian kauan
Liian
kauan
On tullut aina menneisyyden jlkeen hengitt
Rikinkatkuista ja julmaa elm
Kun jlleen polkujemme varteen
kertn
Kristittyjen kalloja
Pian kaikki kumartavat jlleen Vuohenkuvaa
Kiivas polte yksinkertaisissa silmissn
Ja pian kaikki
meit vainonneet
Tuntevat itse murhavainun hernneen
Ja lydn yh jotain siit inhon paljoudesta
Jota tunnen elm kohtaan, elm
pivsaikaan
