Versuri HORNA - Synkn Muiston rell

Album: HORNA - Sudentaival



Sieraimiini tulvii pyhn veren lyhk,
hiekasta kuunharmaasta on tullut
tummempaa
nyt yss...
Mustaa

Syysaamun auringon noustessa jlleen
kirpen pakkasen ratsailla,
hengitykseni huuruaa silmissni...
Tuuli vaikeroi - selkni takoo,
hiekka rannalla paljastuu
syvnpunaiseen vrjytyneen.

Ikuisesti, luulen, monien muistiin
j tm aamu vainoamaan..
Ruumisrykkit kasvavat kuolleista
ristin ja poikien Isnmaan...

Ikuisesti, luulen, monien mieliss
viha sumentaa ajatuksen
mutta Sotamme on viisaudesta
pts veljiemme puolesta.

Taistelkaa puolesta synnyinmaan,
itienne kodin ja turvan takeeksi.
Pappi, pastori tai piispa miklie,
ristiinnaulitkaa omaan kirkkoonsa!

Luovuttamaan ei pid meidn,
loppuun asti vie vain yksi tie!
Julistamme sodan vastaan kirkkoa, loppuun asti vie vain yksi tie!

Kun avuton piispantytr on ensin
raiskattu,
ja vaikka viimeiset hpisivtkin
verist ruumista,
hnen stkivn ruumiinsa osia
sytetn...
Islleen...
vasta sitten piispa hirtetn
rakkaaseen pihakoivuunsa...
Tie vie kohti julmuutta,
synkn muiston rell.


Lyrics
Aboneaza-te la newsletter
Join the ranks ! LIKE us on Facebook