Suru on valloittanut kaiken.
Siell mist hyvyyden ilot on pois ajettu.
Tuulet syksyvt avoimesta haudasta
Viilten jisen
kunnes viimeinen
Valon kipin on sammutettu.
Muistakaamme surunkelme hautajaiskuu
Jonka katseesta enkelit turhaan etsivt
sli.
Ajattoman kunnian ja kylmn loiston ajat
Kun Kuolema korjasi satoaan.
Me olemme synkn mahdin hovi,
Silmn suuruuden
hallitsijoita.
Ikuisen mustan taidon kantajia.
He, jotka tuovat kristityille kuoleman.
Me olemme Paholaisen
ritareita,
Hiidentornin musta Mahti,
Jonka alle Hnen tuhonsa
Voimat suotiin.
Nm ajat muistissamme kymme
sotaan,
Viimeiseen, surumustan taivaan
Ja talven lumien ylle.
Uusi saatanallinen todellisuus,
Elv saatanallinen
unelma,
Meidn Mahtimme Kuolemassa.
Lojuu kristinusko nyrkin murskattua
Sen elmntahtoisen heikon kallon.
