Taas kaivan hautaa iloilleni,
vedn hirteen suruni
ei mitn tunteita,
ei mitn heikkouksia
Aikani katson
kuinka
krpnen tekee luonnollista kuolemaa
jaksa en odottaa
tahdon sen musertaa
Mietin miksi pssni joka
aamunkoi
kuolinkellot soi, kuolinkellot soi
Mietin mik vaivaa kun en ptt voi:
rakastaa vai ei rakasta
Vaan viel miehen
sydn ly
hakkaa se koditon vaikka on
lyty tainnoksiin
se onneton
Mietin kuinka ottamatta olla
voisin lkett, jota
tyrkytn
itselleni,
pni sill myrkytn
On kaunis kukka kuollut, se on
haudattu kallioiden alle,
Hornan syverin pohjan
alle!
