Isoja ovat lapsuuteni puut
alastomia runkoja
tuulettomia, linnuttomia
mustia rankoja
Ei lapsena ikin eksynyt
metsn
vaikka tahtoikin
nyt eksyy kyll vaikkei tahdo
tai vaikka tahtookin
Katsomme pimeytt silmiin
unta joka ei
j
elmn kuin hetken vain
katsomme pimeytt silmiin
unta jota ei n
kuin pienen hetken vain
Se mit sanot on kuin vieraan
sanomaa
mut sano vaan
se tuhanteen kertaan
Se mit sanon on kuin vieraan sanomaa
mut sanon vaan
ja viel sen
kertaan
Eptoivo matkustaa busseissa,
metroissa, junissa
tuijottaa vsyneit kasvojaan
pimeytt vasten ikkunoista
Nhden
ruosteisen maailmapyrn
joka natisee tuulessa
kuin maailma yksin tyhjss
avaruudessa
