Kokonainen valtameri
mahtuu pehmelle ihollesi
sen rantoja kaluan
kuljen tahallani itseni eksyksiin
on niin lmmint olla
tll
sdekehsi hehkussa
pehmeiden siipiesi suojassa
aamuauringon lantiolla
Tunnen siipiesi pehmen hipaisun
aamun
kirkkaassa valossa
kun sinut viereeni saan
et pse pois ollenkaan
et lenn en milloinkaan
valon rajalla, rajalla taivaan ja
maan
on kylm, vesi jtyy uomaansa
siell kadonnutta sydntsi etsit
lydt yn joka piv keinuttaa
Y keinuttaa!
Silmsi
syviss kuopissaan
makaavat kivisiksi muuttuneina
sydn eloton rinnassasi
lep kovaksi luutuneena
imettjn rintasi
roikkuvat
kuivuneina
siipiesi riekaleet
likaisilla lakanoilla
Elm lupasi liikaa kai, sait
syliisi vain arjen
etk mitn muuta
saa
y piv keinuttaa
Ja min lupasin liikaa kai, sait
sydmeesi arven
etk mitn muuta saa
y piv keinuttaa
