Versuri Moonsorrow - Pime

astu saliin kadotuksen
tnne varjotkaan eivt sinua kutsu
kuuletko, tunnetko mitn?
joku hengitt kiivaasti hamuten
ilmaa
kuiskaukset kaikuvat loputtomasti
tiedt ettei tll ole ketn

niin kauhu hiipii vaikka mihin piilottaisit
vai henkesik
jttisit?

tss maailmassa ei ole mitn
ei tyhjyydess elm jljell
ne joita pelkt eivt pelk ketn
olet yksin etk tied
miss

hiljaiset askeleet kaikuvat syviss vesiss
kuolevan auringon alla kaikki on kaunista

alla puiden kuolleiden
oksien
istut kuunnellen kuolleita lintuja
y ei anna uskoa mihinkn
ruumiisi trisee kylmst
etk lyd tietsi takaisin
kun silmsi
vihdoin tottuvat pimen

hiljaiset askeleet kaikuvat syviss vesiss
tunteja laskien kulkee hmr varjoina
pisarat pirstovat polkua
maailman reunalta
kuolevan auringon alla kaikki on kaunista

tss maailmassa ei ole mitn
ei tyhjyydess elm jljell
ne joita
pelkt eivt pelk ketn
olet yksin etk tied miss
ja silmsi ovat tottuneet pimen

taas yksi eksynyt sammaleeseen painaa
ktens
pisarat pirstovat polkua pimen reunalta
huomenna auringon alla kaikki on kuollutta

[English
translation:]

[Dark]

step inside the hall of perdition
not even the shadows have invited you
what can you hear, what
can you feel?
someone breathing timidly gasping for air
whispers echo endlessly
and you know that there is no one
here

horror lurks wherever you hide it
would you forsake your life to escape?

there is nothing in this world
no life
left in emptiness
those you fear are afraid of no one
you are alone and you don't know where

silent steps echo in the deep
waters
while all is beautiful under a dying sun

under the branches of dead trees
you sit and listen to dead birds
the
night leaves you believing in nothing
your body shivers from the cold
and you won't find your way back
when your eyes get used to
the dark

silent steps echo in the deep waters
the duskfall clad in shadows counting hours
drops splinter the path from the
edge of the world
while all is beautiful under a dying sun

there is nothing in this world
no life left in emptiness
those
you fear are afraid of no one
you are alone and you don't know where
and your eyes have gotten used to the dark

one more
wandered with hands in the moss
while drops splinter the path from the edge of the dark
tomorrow all will be dead under the
sun