Siniusva kohoaa
alta kiven ja kannon
Kivet puhuttelevat henke
kannot avartavat nkyj
Yksi kivest, kylmst
maasta,
kvyn kuorista, sienen kukista
Vedet vellovat, illan koittaessa soi
Ihmissielua unhoon vaivuttavat
metsnhenget ja
ni yn
Tanssi viimeinen tanssisi
tn iltana, kun kivet
kutsuvat kuolemaan
Ei sanoja jtt hyvsti
Tuulet kutsuvat, ojenna
ktesi
Siivittk minut pohjanthtiin,
nostakaa ytaivaan tanssiin
Yksi usvasta, sinertvst valosta
tuulen jljist, ilman
hengist
Sammaleinen kuolinvuode
naavaisten katseiden ymprim
Hiljaiseksi lampi j
[Translation:]
[THE POND STAYS
STILL]
Dusk emerges in cyan and azure shades
slowly from the depths of the soil
Stones accost the inner you
Hue of blue
inspires
One of stone, from the cold soil,
from the soul of cone, from the flowers of mushroom
The waters heave, the
evening falls
- a tone in wind's breeze
Spirits of the forest and
the hymn of the night enhance
Dance for the last
time
tonight when nature calls you
No words to bid a farewell
Winds are calling, be open-minded to the death ahead
Grant
me wings - up to the stars I will soar
to the sparkling dance of the nightsky
One of haze, from the dusk of twilight
from the
sign of gale, from the spirits of ether
A bed of moss to lie down and die
surrounded with beard lichen
The pond stays
still
