Sulanut lumi oli muodostanut sydmen lhelle kotiani
Rinnassani refleksi, osuen mielen silmiini
"Et nauti koskaan siit
mit...
Aina muutat kevttuulen..."
Silmt kuin melodia jota kaipaus laulaa
Yls katsahtaessaan, thtitaivas kodilta
tuntumaan
"Saanko koskaan rauhaa haaveilta..."
"Elossa vain kun olen unessa..."
Eptietoinen odotus
Huumantunut
aktiivisuus
Viaton ksi viel pit ylhll takomaani ter
Sisimmt niin kiirastulessa
Giljotiinin syleilyss
Sisimmt niin
kiirastulessa
Sielujen, mielten valtameri
Kaikki yhdess tunteiden kaatosade
Aallot ja mainingit, tyynny ei tuuli,
realiteetti
Vihdoinkin nen oikein vedess kuvani
Myrskyksi tyyni
Jrke, selityst ethn koskaan etsisi
Mielen varjot sinussa
on, jos knnt valosi
Hukkukoon henkinen tasapaino
Kaikki niin
Sokea armosi, tai loputon valtameri
Menetetyn paratiisin
kyynelissni
Uiden ikuisuuteen
Elmni j hyvsti...
