[K. Viikate]
Viel ne huudot korvissa kaikuu
Vaik? viikkoja muutama ohi on vierinyt
Kysymysmerkitkin suoriksi taipuu
Kun selvinkn asia mitn ei merkinnyt
Plle lipaston vanha vekkari
Jtetty ol? kymn mennytt aikaa
Oli toiveita tysi
valmis hn
Hn uhkui voimia, voimia elmn
Mut jlkikteen aatellen
Kovin kirkkaita olivat vlit rivien
Yh tallille johtaa
saman jljet
Sislt pin oven salvanneet
Viel tulee aika itsen siet
Vaan jokin kumma kaulusta hiert
Se koruton? on
kertomaa
Puhtaita vaatteita, lakanoita
Ripustettu oli narulle kuivumaan
Kaukalot tynn nyt akanoita
Kun viimeiset leivt
kurkkuun ky juuttumaan
Tallin nurkassa saunajakkara
Kumollaan?
Viel tulee aika itsen siet
Vaan jokin kumma kaulusta
hiert
Se koruton? on kertomaa
