[K. Viikate]
Musta kuu on taivaalle kivunnut
Almanakasta sivuja kohdalta kadonnut
Viel ei pitnyt kuuran nurmea
peitt
Eik aurinkokellon viikkoja edist
Aamukasteen aikaan
Jist pihaa raivaan
Hetkeksi haihtunut olo on palannut
Heinisen tuulen vire viimaksi vaihtunut
Aikatauluista hankala selkoa ottaa
Kun ei pakkasaamuja osaa elokuussa
odottaa
Aamukasteen aikaan
Kaivon pintaa kairaan
Vaikea on kohtia peili tuijottaa
Helpompi tynt neula silmn kuin
lankaan pujottaa
Kielen pll tuntuu maku kyden pajuisen
Vaan tukehtumaan tarvii paksumpaa